Aika:
Sää: Alussa tihkusi vettä
Niin. Tämäkin vähän hataralta muistipohjalta.
Jäljet oli tehty jo valmiiksi, kun saavuttiin paikalle. Ensiksi jäljelle pääsi toinen koirakko ja onnekseni mein vuoro oli sit jo tokana. Eikä tosiaan kauaa tarvinnu ootella. Sekin aika meni Nupulla heiniä mätöstellessä, mikä taas monesti viittaa mahan sekasuuteen, mikä ajatuksena sai melkein miunkii mahan sekasin, sillä sillon Nuppuu ei tunnu kiinnostavan juuri mikään.
Noh. Mentiin sitten jäljen alkuun. Ja hajulähteen haisteltuaan Nuppu lähti matkaan. MUTTA väärään suuntaan, eli sinne, mistä koirakko oli lähtöpaikkaan saapunu. Ihan jees. Siin sit vähän aikaan pyörittiin ja Nuppu hokasi "oikeen" jälen. Sit hompsoteltiin ihan melko varman tuntusesti. Jossain vaiheessa huomasin, että kouluttaja jää kauas taakse, mikä tarkoittaa sitä, että koira on menossa ihan väärään suuntaan. Pysähyin ja lopulta Nuppukin pysähty. Kysy silmillään "mitä v****a?" Muistaakseni palautin sitä sit takasin päin ja sit taas mentiin.
Yllättäen Nuppu pysähty, nuuhkas vähän ilmaa ja ehkä vilkas miutakin, mut jatko matkaansa sit toisaalle, mihin nenä osotti. Hitto. Miks oon niin hias?! Sehän ilmas maalikoiran. Mut enhän mie sitä voinu uskoo, ko en sit nähny. Yh. Tuntu sille, et kouluttaja lytistää katseellaan johonkin kivenkoloon kyyn kaveriksi. No. Kouluttajan ohjauksesta otin Nuppua takasin päin jäljelle ja palkkasin sen sit heti ilmasusta. Maalissa oli toinen narttu, jota Nuppu ei aiemmin ollu ettiny.
Ei mikään voittajafiilis ollu. Mut läpi päästiin. Tosin todistusta ootellaan edelleen, mut niin kuulema muutkin.
Ja näin jälkikäteen vois viisastella, et Nupulla alko tosta parin viikon päästä juoksut. Et voi olla, et noi kevään vaikeudet johtu niistä. Tarvii nyt syksyn saavuttua päästä testaan jälki tahi kaksi ja kattoa, jos ei kiinnosta, nii jättää homman sit siihen. Mut hauskaahan toi oikeesti olisi. Ja toisaalta tohon koiraan ja sen intoon uskon. Saapas näkee. Muttei kerro.
